Yritysvastuubarometri 2016

PwC:n vuosittainen yritysvastuubarometri, laajin suomalaisyritysten yritysvastuuta kartoittava selvitys, luo katsauksen suomalaisten yritysten yritysvastuuseen julkisesti raportoidun tiedon kautta. Yritysvastuubarometrissa tarkastellaan yritysvastuuta strategisen yritysvastuun, yritysvastuun johtamisen ja yritysvastuuraportoinnin näkökulmista.

Yritysvastuubarometriin kartoitettiin 608 yritystä ja arvioitiin 161 yrityksen julkaisemia yritysvastuutietoja vuodelta 2015.

Keskeiset tulokset

1. Arvonluonti yleistyy

Yritysvastuun edelläkävijät hahmottavat vastuullisuuttaan entistä enemmän arvonluonnin kautta. Arvonluontia kuvaavien määrä on noussut viime vuoden 14 yrityksestä 28 yritykseen. Arvonluonnin yleistyminen ennakoi suomalaisten yhtiöiden siirtymistä integroituun raportointiin.

2. Pariisin ilmastosopimuksen seurauksia ennakoidaan

Arvioiduista yrityksistä yli neljännes mainitsi Pariisin ilmastoneuvottelut raportissaan. Ilmastosopimus solmittiin vuoden 2015 lopussa, juuri ennen yritysvastuuraporttien julkaisua. Tähän nähden osuus on merkittävä ja ennakoi sopimuksen tulevia vaikutuksia. On odotettavissa, että entistä useampi yritys kehittää liiketoimintaansa muuttuvassa toimintaympäristössä.

3. Yritykset omaksuivat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Joka kymmenes yritysvastuubarometrissa arvioiduista yrityksistä mainitsee YK:n kestävän kehityksen tavoitteet raportoinnissaan. Yrityksillä on syksyllä 2015 julkaistujen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa keskeinen rooli. Tavoitteiden huomioiminen liiketoiminnassa ja vastuullisuustyössä voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttaa kehittämään vastuullisuustyötä.

4. Hallitusten monimuotoisuuspolitiikkaa käsittelee harva

Toistaiseksi harva suomalainen yritys käsittelee vuosiraportoinnissaan hallintoelinten monimuotoisuutta. EU:n tilinpäätösdirektiivi edellyttää tietyiltä yrityksiltä ei-taloudellisen ja monimuotoisuutta koskevan tiedon julkistamista vuodesta 2017 lähtien. Toistaiseksi alle puolet yrityksistä mainitsee henkilöstön monimuotoisuuspolitiikan tai -periaatteet ja vain hieman yli joka kymmenes yritys mainitsee periaatteet tai politiikan hallituselinten monimuotoisuudesta. Direktiiviuudistus tulee lisäämään selvityksiä hallituksen monimuotoisuudesta.

5. Yritykset sopeutuivat GRI G4 -raportointiin

Siirtyminen GRI:n G3-versioista G4-versioon ei laskenut kansainvälisen raportointiohjeiston suosiota Suomessa. Arvion perusteella loputkin GRI:n vanhempia versioita soveltaneet yritykset ovat siirtyneet G4-ohjeistoon. Näyttää siltä, että yritykset eivät olisi hylkäämässä GRI:tä, vaan ovat omaksuneet uudet vaatimukset soveltuvin osin.