Mitä korkeakouluopiskelijat odottavat työnantajilta?

Tuore tutkimuksemme korkeakouluopiskelijoiden odotuksista tarjoaa syvällisen katsauksen nuorten näkemyksiin työelämästä. Tulokset kertovat, mikä koetaan tärkeäksi, mille puolestaan ei anneta suurta painoarvoa ja mitä tunteita työelämä ylipäätään herättää. Tulosten joukkoon mahtui niin odotettuja kuin hieman yllättävämpiäkin seikkoja.

Jotta työnantajat voivat vastata heihin kohdistuviin odotuksiin ja toiveisiin, tulee heidän tietää mitä nämä odotukset ja toiveet ylipäätään ovat. Tuore selvityksemme kertoo 18–35 -vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden näkemyksistä ja nostaa esiin tärkeäksi koettuja asioita nimenomaan nuorten näkökulmasta. Aiemmassa, keväällä 2024 julkaistussa kirjoituksessamme pohdimme yleisesti työntekijöiden odotuksia ja eri ikäryhmien välisiä eroja.

Mitä nuoret osaajat haluavat -selvityksen tuloksissa korostuu kolme keskeistä teemaa:

1. Turvallisuus ja varmuus

Kun kaikki muu ympärillä on jatkuvassa muutoksessa, työltä odotetaan ennakoitavuutta ja pysyvyyttä muun muassa säännöllisen palkanmaksun ja vakituisen työsuhteen myötä. Tulos ei ole yllättävä, sillä esimerkiksi PwC:n globaalin Workforce Hopes and Fears -tutkimuksen (2024) vastaajista 53 % koki, että tällä hetkellä tapahtuu liikaa muutoksia yhtä aikaa.

Tuloksissa korostuvat erityisesti säännöllinen palkanmaksu (1. sija) ja vakituinen työsuhde (7. sija)

2. Selkeys rooleissa ja mahdollisuus kehittymiseen

Nuorille tärkeää on työn sisältö: mielenkiintoinen ja haastava työ korostuu tuloksissa korkealla. Lisäksi nuoret arvostavat mahdollisuutta jatkuvaan kouluttautumiseen ja kovien taitojen kehittämiseen. Kiinnostava huomio on kuitenkin se, että uralla etenemisen vauhti jää tuloksissa vähemmän tärkeiden asioiden joukkoon, toisin kuin nuorista usein oletetaan.

Uralla etenemisen vauhti jää tuloksissa sijalle 47/58.

3. Johtamisen ja kollegoiden merkitys

Ei ole yllättävää, että työpaikan ihmissuhteilla on suuri merkitys nuorille. Työkavereiden merkityksen lisäksi tuloksissa korostuu erityisesti helposti lähestyttävät johtajat, oman lähijohtajan merkitys ylipäätään sekä kannustava ja inspiroiva ylin johto ja hallitus. Yksi kiinnostava huomio on, että vaikka lähijohtamisen merkitys on korkeakouluopiskelijoille kaikissa ikäryhmissä tärkeää, nousee sen merkitys jatkuvasti iän karttuessa.

90 % kaikista vastaajista piti lähijohtajan merkitystä tärkeänä tai erittäin tärkeänä

Miten työnantajien tulisi reagoida tuloksiin?

Tuloksista voidaan huomata, että nuorten odotuksissa ja toiveissa yksilöllisyys korostuu esimerkiksi tiimin yhteisen hyvän edelle. Työnantajan onkin entistä tärkeämpää tuntea oma henkilöstönsä ja kohderyhmänsä. Vaikka eri ikäryhmiä voidaan tarkastella kokonaisuuksina, on hyvä myös huomioida ikäryhmän sisällä olevat erilaiset tarpeet ja toiveet. Kun odotukset ovat tiedossa, työnantajien tulisi pysähtyä pohtimaan, miten organisaation henkilöstöprosessit ja johtamisen käytännöt tukevat näihin odotuksiin vastaamista.