Kiinteät toimipaikat ja lähdeverotus

Kun yhtiö harjoittaa liiketoimintaa kansainvälisillä markkinoilla, keskeisimpiä kysymyksiä ovat kiinteän toimipaikan muodostuminen ja lähdeverotus. Näiden kahden ilmiön kautta määrittyy monessa tilanteessa se, pitääkö suomalaisen verovelvollisen maksaa myös ulkomailla tuloveroja. Jos suomalainen yritys toimii ulkomailla ilman, että se on perustanut kyseiseen maahan erillistä yhtiötä, yrityksen tuloverotus ulkomailla määrittyy pääasiassa sillä perusteella, syntyykö ulkomaille kiinteää toimipaikkaa tai onko ulkomailta saatu tulo sellaista, että siitä peritään ulkomailla lähdeveroa.

Erityisesti kiinteällä toimipaikalla saattaa kuitenkin olla myös välilliseen verotukseen ja henkilöverotukseen liittyviä vaikutuksia, joten pelkän yhteisöjen tuloverotuksen vaikutusten tietäminen ei usein ole riittävää

Kiinteä toimipaikka voi syntyä ulkomaille monella eri perusteella, joista tyypillisimpiä esimerkkejä:

kiinteä liikepaikka (toimisto, sivuliike)
epäitsenäinen agentti, joka solmii sopimuksia yrityksen nimissä
pitkäkestoisempi rakennus- tai asennusprojekti

Kansainvälisesti toimivia yrityksiä avustamme muun muassa seuraamalla arvonlisäverotuksen muutoksia ympäri maailman ja varmistamalla menettelytapojen oikeellisuuden kulloisessakin valtiossa.

Asiantuntijamme ovat apunanne myös keskusteluissa verohallinnon kanssa, verotarkastuksissa ja muutoksenhakuprosesseissa.

Kansainvälisesti toimivia yrityksiä avustamme muun muassa seuraamalla arvonlisäverotuksen muutoksia ympäri maailman ja varmistamalla menettelytapojen oikeellisuuden kulloisessakin valtiossa.

Asiantuntijamme ovat apunanne myös keskusteluissa verohallinnon kanssa, verotarkastuksissa ja muutoksenhakuprosesseissa.

Avustamme jatkuvasti lukuisia asiakkaitamme kiinteän toimipaikan syntymiseen ja lähdeverotukseen liittyvissä kysymyksissä. Globaalin PwC-ketjumme kautta meillä on aina välitön yhteys paikallisiin asiantuntijoihin, jolloin tilanteenne selvittäminen juuri kyseisessä maassa on vaivatonta.

Käytännöt ja tulkinnat toimipaikan muodostumisesta vaihtelevat maasta toiseen. Pääsääntö kuitenkin on, että jos kiinteä toimipaikka syntyy, tuohon kiinteään toimipaikkaan kuuluvat voitot verotetaan sen sijaintivaltiossa, aivan kuin sinne olisi perustettu erillinen yhtiö. Tästä yleensä seuraa myös miltei kaikki samat velvoitteet, joita erillisellä yhtiöllä kyseisessä maassa olisi. Kiinteän toimipaikan sijaintivaltiossaan maksamista tuloveroista voidaan saada Suomessa veronhyvitystä.

Ulkomainen lähdeverotus (withholding tax tai tax at source) voi liittyä useisiin eri tuloihin, joita ulkomailta saadaan, vaikka kiinteää toimipaikkaa ei olisikaan. Lähdeveroja saatetaan periä esimerkiksi rojalteista, osingoista, luovutusvoitoista tai joskus jopa suoritetuista palveluista.

Sinällään ulkomailla oikein peritty lähdevero on usein hyvitettävissä Suomessa Suomen tuloveroa vastaan. Hyvin yleistä on kuitenkin myös, että ulkomailla lähdeveroa peritään ensi sijassa hieman eri tavalla kuin mitä kaikki asiaan vaikuttavat seikat edellyttäisivät. Suorituksesta saatetaan pidättää ensi vaiheessa esimerkiksi 30 %:n lähdevero, jota kyseessä olevan valtion sisäinen lainsäädäntö edellyttää, vaikka soveltuvan verosopimuksen nojalla lähdeveroa ei pitäisi periä lainkaan tai sen määrän pitäisi olla esimerkiksi 5 %.

Monissa tapauksissa verosopimuksen edut voidaan saavuttaa vasta erillisellä toimella, esimerkiksi itse toimitettavalla lomakkeella, rekisteröitymällä kyseisen maahan tulon saajaksi tai hakemalla kyseisen valtion viranomaisilta erillinen todistus siitä, että verosopimusta voidaan soveltaa. Toisinaan pidätetty lähdevero täytyy erikseen hakea takaisin paikallisilta veroviranomaisilta.