Arvonmääritys

Yrityksen arvonmäärityksen lähtökohta on sen liiketoiminnan arvonmääritys. 

Liiketoiminnan arvonmääritys voi olla haastavaa, jos se on osa suurempaa kokonaisuutta. Tämä on erityisesti totta tilanteissa, joissa yrityksellä on useita liiketoimintoja. Tällöin yksittäisen liiketoiminnan tuotot, kulut ja sen käyttämä omaisuus ja velat pitää saada luotettavasti yksilöityä ja eroteltua muusta. 

Fairness opinion -lausunnon tarkoitus on arvioida, onko yrityskaupassa tarjottu hinta reilu. Tyypillinen tapaus on silloin, kun joku on ostamassa pörssiyrityksen tai kun kaksi tai useampi yritys on fuusioitumassa niin, että kummankin yrityksen omistajat jatkavat omistajina. Fairness opinion -lausunnon laatiminen vaatii osaamisen ja tarkkuuden lisäksi erityisesti puolueettomuutta ja tasapuolisuutta. 

Ennen taloudellisen mallin rakentamista on syytä määritellä mallin käyttötarkoitus ja mihin kysymyksiin mallin avulla haetaan vastauksia. Lisäksi on tärkeää kartoittaa mitä syöttötietoja on käytettävissä ja suunnitella mallin rakenne etukäteen esimerkiksi havainnekuviona. Tyypillisesti taloudellinen malli sisältää tulos-, tase- ja kassavirtalaskelmat. Näihin kytkeytyvät usein muun muassa investointi- ja rahoituslaskelmat sekä käyttötarkoituksesta riippuen myös arvonmääritys. Yleensä taloudellista mallia päivitetään aika ajoin, joten malli on hyvä suunnitella helppokäyttöiseksi ja päivityskelpoiseksi. 

Taloudelliset mallit ovat joskus monimutkaisia ja niiden tarkastaminen ulkopuolisella asiantuntijalla on hyvä keino lisätä varmuutta ja minimoida virheiden mahdollisuus. Tarkastaminen (Model Review / Model Audit) on monesti myös ulkopuolisen rahoittajapankin edellytys esim. investointihankkeen yhteydessä.  

Olemme laatineet tai tarkastaneet taloudellisia malleja muun muassa useisiin rakennus- ja tuulivoimahankkeisiin.

Kiinteistöjen ja metsävarallisuuden arvonmääritys eroaa muun yritystoiminnan arvonmäärityksestä menetelmien ja oletusten, esimerkiksi, tuottovaatimuksen arvioimisen osalta niin paljon, että se vaatii erityistä osaamista. 

Meiltä löytyy vahvaa osaamista kiinteistöjen arvonmäärityksistä ja kauttamme onnistuvat kaikenlaiset toimialaan liittyvät arvonmääritykset. 

Aineettoman omaisuuden arvostustarve liittyy useimmiten joko tilinpäätöksiin, kuten IFRS 3:n mukaisiin hankintamenolaskelmiin, tai verotuksellisiin asioihin, kuten siirtohinnoitteluun.

Olemme arvioineet muun muassa teknologian arvoa, kun teknologiaa ollaan oltu luovuttamassa uuteen yhtiöön, joka tulee hyödyntämään teknologiaa ja vastineeksi yhtiö maksaa teknologiasta omilla osakkeillaan. 

Käyvän arvon määrittäminen tulee eteen IFRS-tilinpäätösstandardeja seuraavalla yrityksellä yrityskauppoja tehtäessä (IFRS 3), niiden jälkeen (IAS 36) tai solmittaessa vuokrasopimuksia (IFRS 16). 

Kun eräs suuri suomalainen yhtiö oli ostamassa yritystä ulkomailta, arvioimme osana taloudellista ja verotuksellista due diligence -selvitystä yrityskaupan vaikutusta ostavan yrityksen tilinpäätökseen. Laadimme alustavan hankintamenolaskelman, jota käytimme kaupan toteutumisen jälkeen koko laskelman laatimisen pohjana. Tämän prosessin yhteydessä määritimme käyvät arvot yrityskaupan myötä hankituille asiakassuhteille, brändille ja tilauskannalle.

Etenkin yrityskaupoissa syntyvälle liikearvolle joudutaan vuosittain tekemään arvonalentumistestaus. Tarjoamme tähän liittyen monentyyppistä apua. Autamme diskonttauskorkojen laadinnassa, laskelmien tekemisessä ja dokumentoinnissa ja kaikessa muussa arvonalentumistestaukseen liittyvässä. Olemme auttaneet esimerkiksi erästä yhtiötä jakamaan uudestaan taseessa olevan liikearvon, kun yhtiö muutti liiketoimintasegmenttejään. 

Olemme suunnitelleet esimerkiksi erään suomalaisen yhtiön henkilöstölle kolmen vuoden pituisen kannustinjärjestelyn, jossa palkitseminen sidottiin yhtiön arvon kehittymiseen. Rakensimme menetelmän, jolla yhtiön arvo pystyttiin arvioimaan sekä kannustinjärjestelmän alussa että kolmen vuoden päästä. Kiinnitimme erityisesti huomiota järjestelmän selkeyteen ja siihen ettei menetelmä olisi riippuvainen vain yhden vuoden tuloksesta.

Kannustinjärjestelmien suunnittelun lisäksi teemme arvonmäärityksiä paljon tilinpäätöksiä varten. IFRS 2 -tilinpäätösstandardi edellyttää, että useille henkilöstön osakepohjaisille palkitsemisjärjestelyille pitää määrittää käypä arvo. Koska erilaisia tapoja rakentaa palkitsemisjärjestelyjä on useita ja palkitsevat yritykset ovat erilaisia, niin myös niiden käyvän arvon määrittäminen vaihtelee paljon tapauksesta toiseen. 

Määritämme optioiden arvoja myös tuloverotusta varten. 

Verotuksessa arvonmäärityksiä tarvitaan usein. Olemme arvioineet esimerkiksi eräässä toisessa EU-maassa sijaitsevan tehtaan liiketoiminnan arvon asiakkaamme pohtiessa, olisiko järkevää keskittää tuotantoa enemmän Suomeen. Arvonmäärityksen pohjalta laskimme veroseuraamukset toisessa maassa ja Suomessa. Arvonmäärityksessä otettiin huomioon myös tehtaan sulkemisen kustannukset ja liiketoiminnan siirron vaikutukset. 

Teemme arvonmäärityksiä useimmiten siirtohinnoittelutilanteissa yhdessä siirtohinnoitteluasiantuntijoidemme kanssa, kun samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä tehdään liiketoimia. 

Rajat ylittävässä siirtohinnoittelussa arvonmääritykset voivat olla vaikeita. Eri maiden veroviranomaisten odotukset, sovellettavat säännöt ja käytännöt vaihtelevat. Lisäksi eri maiden veroviranomaiset ovat huolissaan oman maansa verokertymästä, jolloin rajat ylittävästä siirtohinnoittelusta tulee nollasummapeliä verojen näkökulmasta. 

Konsernien tekemät kahden suomalaisen yrityksen väliset kaupat ovat yleensä helpompia, koska kauppasummat, ja samalla myös verot, pysyvät Suomen rajojen sisällä. 

Teemme lisäksi arvonmäärityksiä energiaverotusta sekä lahja- ja perintöverotusta varten. 

Yleensä riitatilanteita varten tarvitaan joko yrityksen tai liiketoiminnan tai jonkin yksittäisen omaisuuserän käypä arvo jonakin tiettynä ajankohtana. 

Toimeksiantojen osana olemme usein olleet kuultavina eri oikeusasteissa, joko käräjä-, hovi- tai välimiesoikeudessa. Lisäksi riitatilanteita varten olemme laatineet tyypillisesti laajan arvonmääritysraportin ja kommentoineet vastapuolen arvonmääritysasiantuntijan laatimaa arvonmääritystä. 

Riitatilanteissa meillä on ollut tarvetta joskus myös määrittää jonkun asian arvo olettaen, että jotain tosiasiassa tapahtunutta ei olisi tapahtunut. Yleensäkin riitatilanteissa arvonmäärityksiä joudutaan usein tekemään tilanteissa, jotka ovat tapahtuneet vuosia sitten. Tällöin erityisenä haasteena on antaa todellisten tapahtumien olla vaikuttamatta arvonmääritykseen. 

Aina riita-asioihin ei liity suoranaista arvonmääritystä. Olemme esimerkiksi mallintaneet erään elintarvikkeen tuottamiseen liittyvien kulujen määrää osana kilpailuoikeudellista prosessia.