Rekrytoijan terveiset – mitä soveltuvuusarvioinneista tulisi tietää?

Soveltuvuusarvioinnit ovat varmasti monelle työnhakijalle jo tuttuja, mutta mitä niillä todellisuudessa tarkoitetaan ja miksi niitä käytetään? Lue lisää, kun rekrytoijamme Ella avaa niiden käyttöä PwC:llä.

Mitä soveltuvuusarvioinneilla tarkoitetaan?

Käytämme PwC:llä soveltuvuusarviointeja lähes aina, kun rekrytoimme henkilöä vakituiseen työsuhteeseen. Käyttöömme on valikoitunut Aonin menetelmät, joista hyödynnämme tyypillisesti työpersoonallisuus- ja työmotivaatiokyselyä sekä erilaisia kykytestejä.

Työpersoonallisuuskyselyllä kartoitetaan, mitkä ovat henkilölle ominaisia tapoja toimia erilaisissa tilanteissa. Työmotivaatiokysely puolestaan antaa osviittaa siitä, millaiset asiat ovat työntekijälle tärkeitä ja mitä asioita työpaikasta tulisi löytyä, jotta henkilö viihtyisi työssään. Kyselyt ovat ns. itsearviointitehtäviä, joissa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, mutta peilaamalla tuloksia verrokkiryhmään nähdään, mitkä tekijät erityisesti korostuvat juuri kyseisellä henkilöllä. 

Kykytestien sisältö vaihtelee puolestaan haettavan roolin mukaan. Näiden tehtävien tarkoitus on mitata jotakin tiettyä kandidaatin kykyä, kuten esimerkiksi numeerista, verbaalista tai loogista päättelykykyä.

Miksi soveltuvuusarviointeja käytetään?

Soveltuvuusarvioinnit hyödyttävät meitä, mutta myös hakijaa, sillä niiden tarkoituksena ei ole pelkästään arvioida sitä, onko hakija meille sopiva työntekijä, vaan myös sitä, pystymmekö me tarjoamaan sellaista tehtävää ja ympäristöä, missä hakija viihtyy ja kukoistaa. 

Lisäksi soveltuvuusarviointien tavoitteena on standardisoida prosessia ja tehdä hakijoiden arvioinnista objektiivisempaa. Suurin osa hakijoista kokee keskustelut myös itselleen hyödyllisiksi ja kokee saaneensa niistä paljon irti – ja se onkin myös meidän tavoitteemme! 

Miten soveltuvuusarviointeihin sitten kannattaisi valmistautua? 

Muista ainakin seuraavat asiat:

  1. Mitä rehellisemmin ja avoimemmin kyselyihin pystyy vastaamaan ja niiden tuloksista keskustelemaan, sen paremmin rekrytoija pystyy arvioimaan molemminpuolisen matchin mahdollisuutta – mikä on myös hakijan etu. 

  2. Tehtävien tekemiseen kannattaa varata rauhallinen ajankohta ja minimoida kaikki ulkoiset häiriötekijät.

  3. Muista, että soveltuvuusarvioinneissa ei ole kyse haudanvakavasta asiasta. Mitään peruuttamatonta ei tapahdu, vaikka tekisit virheen, ymmärtäisit kysymyksen väärin tai nettiyhteys katkeaisi kesken tehtävien. Tuloksista keskustellaan yhdessä rekrytoijan kanssa.

  4. Soveltuvuusarviointien tarkoitus ei ole etsiä sinusta virheitä, vaan päinvastoin. Me toivomme sinun onnistuvan!

Ella Maisonlahti,
rekrytoija, PwC Suomi

Ella Maisonlahti

Soveltuvuusarvioinnit hyödyttävät meitä, mutta myös hakijaa, sillä niiden tarkoituksena ei ole pelkästään arvioida sitä, onko hakija meille sopiva, vaan myös sitä, pystymmekö me tarjoamaan sellaista tehtävää ja ympäristöä, missä hakija viihtyy ja kukoistaa.

Ella Maisonlahti
Ella Maisonlahti

Rekrytoijan vinkit CV:n tekoon

Millainen on hyvä CV? Kuinka pitkä sen tulisi olla ja mitä kaikkea siihen pitäisi listata? Nappaa rekrytoijamme Ellan viisi vinkkiä, jotka auttavat sinua viilaamaan CV:si kuntoon.

Lue lisää

Ota yhteyttä

Nora Klemelä

Nora Klemelä

Recruitment Lead, Assurance, PwC Finland

puh. +358 20 7878109

Siiri Koskilahti

Siiri Koskilahti

Recruiter, Advisory & Tax and Legal Services, PwC Finland

Benita Piela

Benita Piela

Trainee recruitments, PwC Finland

puh. +358 20 7878054

Siiri Nieminen

Siiri Nieminen

Employer brand & recruitment marketing, PwC Finland

Seuraa ja osallistu